Erot Excelin tilastofunktioissa STDEVPA ja STDEVP

Huomautus

Office 365 ProPlus nimetään uudelleen Microsoft 365 Apps for enterprise -sovellukseksi. Lisätietoja tästä muutoksesta on tässä blogikirjoituksessa.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa käsitellään Microsoft Excelin STDEVPA-funktion ja siihen läheisesti liittyvän STDEVP-funktion välisiä eroja. Siinä käsitellään erityisesti sitä, miten STDEVPA-funktion tulokset Microsoft Office Excel 2007:ssä ja Microsoft Office Excel 2003:ssa saattavat poiketa STDEVPA-funktion tuloksista Excelin aiemmissa versioissa.

Tietoja Excel 2004 for Macintoshista

Microsoft Excel 2004 for Macintoshin tilastofunktiot päivitettiin käyttämällä samoja algoritmeja kuin Microsoft Office Excel 2003:ssa. Kaikki tämän artikkelin tiedot, joissa kuvataan funktion toiminta ja miten funktiota on muokattu Excel 2003:ssa ja Excel 2007:ssä, koskevat myös Excel 2004 for Macintoshia.

Lisätietoja

KESKIHAJONTAA-funktio palauttaa populaation keskihajonnan populaatiolle, jonka arvot sisältyvät Excel-laskentataulukkoon ja jonka argumentit on määritetty KESKIHAJONTAA-funktioon.

Syntaksi

STDEVPA(value1, value2, value3, ...)

Parametrit (arvo1, arvo2, arvo 3,...) ovat enintään 30 arvon argumenttia.

Stdevpa sisältää usein vain yhden arvoargumentin, joka määrittää otoksen sisältävän solualueen. Esimerkiksi:

STDEVPA(A1:B100)

Esimerkki käytöstä

STDEVPA eroaa STDEVP-funktiosta vain siten, että se käsittelee tietoalueen soluja, jotka sisältävät arvon TOSI, EPÄTOSI tai tekstimerkkijonon. STDEVPA tulkitsee ARVON.TOSI arvoksi 1 ja tulkitsee EPÄTOSI arvoksi 0. Se tulkitsee tekstimerkkijonon arvoksi 0. Se ohittaa tyhjät solut. Nämä tulkintat koskevat myös LASKE.A-, KESKIARVOA- ja KESKIDEVA-funktioita.

STDEVP ohittaa tyhjät solut ja solut, jotka sisältävät arvon TOSI, EPÄTOSI tai tekstimerkkijonon. Näitä tulkintoja käytetään myös LASKE-, KESKIARVO- ja KESKIKESKIARVO-funktioissa.

Käytä STDEVP-funktiota STDEVPA-funktion sijaan, ellet ole varma, että haluat funktion tulkitsevan tosi-, EPÄTOSI- ja tekstimerkkijonoja edellä tässä ARTIKKELISSA STDEVPA-funktiota varten kuvatulla tavalla. Useimmat tiedot, jotka haluat laskea populaation keskihajonnan, ovat täysin numeerisia. Siksi STDEVP on asianmukainen.

Jos haluat havainnollistaa STDEVPA- ja STDEVP-funktioiden välistä eroa, luo tyhjä Excel-laskentataulukko, kopioi alla oleva taulukko, valitse tyhjästä Excel-laskentataulukosta solu A1 ja valitse sitten Muokkaa-valikosta Liitä, jotta alla olevassa taulukossa olevat tiedot täyttävät laskentataulukon solut A1:D12.

A B C D
Tiedot 0
6 6 STDEVP-otoksen keskiarvo, STDEV =KESKIARVO(A1:A8)
4 4 STDEVP-otoksen koko, STDEV =LASKE(A1:A8)
2 2 STDEVP =KESKIPP(A1:A8)
1 1 STDEV =KESKIDEV(A1:A8)
7 7 STDEVPA-, STDEVA-otos keskiarvo =KESKIARVOA(A1:A8)
TOSI 1 STDEVPA-, STDEVA-otoskoko =LASKE.A(A1:A8)
STDEVPA =KESKIDEVPA(A1:A8)
STDEVA =KESKIDEVA(A1:A8)
Sarakkeen B STDEVP-funktio =KESKIPP(B1:B8)
Sarakkeen B STDEV =KESKIDEV(B1:B8)

Huomautus

Kun olet liittämällä tämän taulukon uuteen Excel-laskentataulukkoon, napsauta Liittämisasetukset-painiketta ja valitse sitten Täsmää kohteen muotoilu. Kun valittu alue on edelleen valittuna, valitse Muotoile-valikossa Sarake ja valitse sitten Sovita valinta.

Tässä esimerkissä solut A1:A8 sisältävät tietoarvoja, jotka ovat STDEVPA-funktion ja STDEVP-funktion kontrastia. Kaikki soluissa D3:D10 käytetyt funktiot viittaavat soluissa A1:A8 tietoihin. STDEVPA käsittelee solun A1 tekstimerkkijonoa arvona 0, solun A3:A7 numeerisia arvoja itse ja solun A8 TOSI arvoa arvona 1. ALUEELLA A1:A8 KÄYTETTÄVÄT STDEVPA-arvot näkyvät alueella B1:B8. Laskentataulukossa näkyy, että solun D9 STDEVPA(A1:A8) arvo on täsmälleen sama kuin solun D11 STDEVP(B1:B8) arvo.

KESKIHAJONTAP ja KESKIHAJONTAPA palauttavat populaation keskihajonnan, kun taas KESKIHAJONTA ja KESKIHAJONTA PALAUTTAVAT otoksen keskihajonnan. Kaikissa Excel-versioissa arvo lasketaan ensin VAR-, VARA-, VARP- tai VARPA-funktiota varten. Tämän arvon neliöjuuri palautetaan (vastaavasti) funktioille STDEV, STDEVA, STDEVP tai STDEVPA. Excel 2003 laskee VAR-, VARA-, VARP- ja VARPA-funktioiden laskemista varten arvopisteiden määrän ja keskiarvon ja laskee sitten tietoarvojen neliöhajonnan summan tästä keskiarvosta. Tämä neliöhajontaen summa on sen murtoluvun osoittaja, jota käytetään VAR-, VARA-, VARP- ja VARPA-funktioiden arvioinnissa. VARP- ja VARPA-nimittäjä on arvopisteiden määrä. VAR- ja VARA-funktioiden nimittäjä on yksi pienempi kuin arvopisteiden määrä.

Jos haluat laskea nämä neljä funktiota, Excel 2003 ja Excel 2007 käyttävät toimintosarjaa, joka poikkeaa Excelin aiemmista versioista ja parantaa sitä. STDEV-funktioita koskevat artikkelit antavat laskentataulukon, jonka avulla voit tutkia tapauksia, joissa EPÄtavallista toimintaa esiintyy STDEV-funktiolla Excelin aiemmissa versioissa, mutta ei Excel 2003:ssa tai Excel 2007:ssä. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin todennäköisesti vain ääritapauksissa. STDEV-, STDEVA-, STDEVP-, STDEVPA-, VAR-, VARA-, VARP- ja VARPA-funktioita koskevat toimenpiteet on kaikki muokattu samalla tavalla tulosten numeerisen vakauden parantamiseksi. Myös STDEV- ja VAR-artikkeleissa kuvataan näitä muutoksia.

Lisätietoja on seuraavissa artikkeleissa:

STDEV-funktio

826112 Excelin tilastolliset funktiot: VAR